Paikallisuutiset

Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteinen työryhmä suunnittelee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston seuraavaa vuosikymmentä

Perustetun työryhmän puheenjohtajana toimii Ketomellasta kotoisin oleva Maritta Stoor-Lehtonen.

Metsähallituksen Luontopalvelut on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa muodostanut työryhmän, joka tarkastelee Pallas–Yllästunturin kansallispuiston tulevien vuosien suunnitelmia saamelaisten näkökulmasta, tiedottaa Metsähallitus.

Työryhmän perustamisen tavoitteena on varmistaa, ettei kansallispuiston tulevaisuuden suunnitelmista aiheudu haittaa alkuperäiskansalle.

Parhaillaan päivityksessä oleva Pallas–Yllästunturin kansallispuiston uusi hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu ensi vuoden puolella, ja perustetun työryhmän työskentely kestää niin kauan, kunnes hoito- ja käyttösuunnitelma on saatu valmiiksi.

Työryhmän puheenjohtajaksi on valittu enontekiöläislähtöinen Maritta Stoor-Lehtonen.

– Kansallispuiston saamelainen historia on tärkeä tuntea. Ainutlaatuista aluetta pitää suojella ja säilyttää tuleville sukupolville, Stoor-Lehtonen sanoo.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaa linjaa esimerkiksi, minne kansallispuistossa jatkossa rakennetaan retkeilyreittejä tai missä rajoitetaan liikkumista. Hoito- ja käyttösuunnitelma on voimassa 10–15 vuotta.

Näkemyksiä kansallispuiston tulevaisuudesta on tähän mennessä kerätty sidosryhmätilaisuuksissa, kaikille avoimissa tilaisuuksissa ympäri kansallispuistoa sekä nettikyselyllä, johon vastauksia yhteensä 1100.

Metsähallituksen luontopalvelujen maankäytön erityisasiantuntijan Ilkka Vaaran mukaan näkemyksiä on jo nyt hyödynnetty vaikkapa kansallispuistolle tärkeiden arvojen valinnassa. Hän toteaa, että kerätyt mielipiteet ovat arvokkaita myös suunnittelun seuraavissa vaiheissa, kun määritellään kansallispuiston tulevaisuuden tavoitteita ja toimenpiteitä.

– Nyt saamelaiskäräjien kanssa perustetun työryhmän avulla haluamme varmistaa, että alueen saamelaiskulttuuri tulee varmasti huomioiduksi uudessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa, Vaara kertoo.

Työryhmä toimii Akwé: Kon -toimintamallin mukaisesti. Akwé: Kon -toimintamalli edistää saamelaisten asemaa siten, että alkuperäiskansa voi osallistua itseään koskevien tai heihin vaikuttavien hankkeiden tai suunnitelmien kaikkiin vaiheisiin. Näin perinteinen tieto, innovaatiot ja käytänteet tulevat osaksi suunnitteluprosessia ja hankkeiden ja suunnitelmien haitalliset vaikutukset alkuperäiskansalle tunnistetaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mukaan on tärkeää, että Akwé: Kon -työryhmän näkemykset saamelaisten tarpeista alueen käytölle muokataan toimenpiteiksi päivitetyssä hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

– Tällä turvataan perinteisen tiedon säilymistä, Juuso toteaa.