Ihmiset 

Villiyrteistä hoivaa iholle ja keholle

Luonnon merkitys kasvoi entisestään villiyrtteihin tutustuessa, kertoo Kati Hakala ja Suvi Toivola.

Suvi Toivola (vas.) ja Kati Hakala hyödyntävät villiyrttejä ruuanlaitossa ja ihonhoidossa. Puna-apilan kukintoja ja lehtiä voi käyttää mausteena ja kukintoja yrttijuomana. Kuva: Vera Krok

Kati Hakalalle ja Suvi Toivolalle luonto on yrttien aarreaitta. He poimivat luonnon antimia niin ravinnoksi kuin ihonhoitoon. Naiset kutsuvat monille tutummalla nimellä rikkaruohoja ”rikkausruohoiksi”. Nimitys tulee villiyrttien sisältämistä ravintoaineista, jotka päihittävät monet teollisen prosessin läpikäyneet elintarvikkeet mennen tullen.

Innostus villiyrtteihin sai alkunsa Hakalan iho-ongelmista, joihin hän lähti hakemaan apua luonnosta. Hakalalla oli tapana pestä kesäisin hiuksensa koivuvedellä, ja hiukset ja iho jäi aina pehmeäksi tämän jälkeen. Tästä intoutuneena hän syventyi villiyrttien maailmaan enemmän ja huomasi, kuinka vuosien kemikaalikuorman liuettua iho ja hiukset alkoivat voida paremmin.

– Havahduin siihen, miten hyvää koivuvesi tekee, ja aloin lukea aiheesta lisää. Siitä se suo sitten lähti syvenemään, ja yrttejä alkoi laittaa ruokiin. Sitten Suvi oli, että mitä sinä teet, Hakala naurahtaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Toivola kiinnostui yrttien käyttämisestä ruuanlaitossa ja muun muassa teenä.

Nykyään he käyttävät villiyrttejä lähes päivittäin ruuanlaitossa varsinkin kesäisin, ja kaupan shampoot ja saippuat on vaihdettu luonnonmukaisiin tuotteisiin. Villiyrtti-innostuksesta on sittemmin poikinut myös yritys. Saivo Naturals valmistaa villiyrteistä luonnonkosmetiikkatuotteita ja järjestää muun muassa villiyrtti-kursseja.

Kittiläläislähtöiset Toivola ja Hakala ovat kasvaneet luonnon ympäröimänä, ja suolaheiniä syötiin jo pienenä.

– Muistan, kun ne oli silloin jo niin hyviä, ja isä aina vitsaili, että lehmiksi muututte, kun syötte niitä, Toivola muistelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaveruksilla on yksi ehdoton suosikki villiyrtti, ja se on monen inhoama nokkonen. Toivola kertoo, että vaikka nokkonen polttelee ja moni haluaisi päästä siitä eroon, sitä kannattaisi hyödyntää niin ruuanlaitossa kuin esimerkiksi hiustenhoidossa.

– Nokkonen sisältää hirveästi piitä, ja on hiuksille ja päänahkalle todella hyvä. Se on niin vitamiinipitoinen. Esimerkiksi kalsiumia on viisinkertainen määrä maitoon verrattuna ja rautaa kolminkertainen määrä pinaattiin verrattuna.

Yleisin harhaluulo villiyrtteihin liittyen on naisten mukaan se, että ne olisivat vain rikkaruohoja. Haastetta tuo myös epätietoisuus kasvilajeista, sillä luonnossa on paljon myös myrkyllisiä kasveja.

Pienestä pitäen Lapin tuntureilla ja metsissä aikaa viettäneinä Hakala ja Toivola pitävät luontoa ”lataamona”, jossa on helppo hengitellä ja rauhoittua. Harrastukset ja vapaa-aika on vietetty luonnossa, ja nykyään myös työtä tehdään osittain siellä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Täällä kun on syntynyt, niin sitä kasvaa väkisin osaksi luontoa. Se opettaa myös nöyryyttä ja oppii arvostamaan luontoa ja luonnon voimaa, Toivola kertoo.

– Kun menet metsään, niin se ottaa sinut vastaan semmoisena kuin olet. Siellä oppii tärkeitä taitoja. Jos joku pulma tulee, niin se täytyy itse ratkaista, Hakala jatkaa.

Villiyrtti-innostus on tuonut metsissä kävelemiseen myös lisää mielenkiintoa, sillä sieltä voi aina löytyä uusia tuttavuuksia. Kaksikko naurahtaa, että maisemien ihailu meinaa välillä unohtua kävellessä katse maassa katsoen, mitä sieltä löytyy.

Luontoon mennään myös nauttimaan hiljaisuudesta ja siitä, ettei näe joka puolella vain rakennettua ympäristöä. Jo se rauhoittaa mieltä.

– Tuntureiden päällä ymmärtää oman pienuutensa. Siellä ollaan luonnon ehdoilla eikä määränpäähän aina edes välttämättä pääse. Ehkä tärkeintä onkin itse matka eikä määränpää, Toivola pohtii.

Kauniin luonnon läsnä ollessa joka päivä, naiset myöntävät välillä myös unohtaneensa sen, kuinka hienoa ja arvokasta luonto ympärillä on. Toivola kertoo, että välillä saa muistuttaa itseään siitä, missä saa elää ja asua.

– Pidämme ehkä jopa liian itsestään selvyytenä, että saamme ilmaiseksi ja vapaasti kulkea luonnossa, joka on niin puhdas, että voimme syödä marjat suoraan metsistä ja juoda vetää puhtaista tunturipuroista.

Tästä huolimatta luontoyhteys on vuosien mittaan syventynyt. Erityisesti villiyrttien maailmaan tutustuessa ja niiden hyödyistä oppiessa, naiset kertovat arvostuksen ja luonnon merkityksen kasvaneen.

– Me saamme niin paljon hyvinvointia luonnosta, niin henkistä kuin fyysistä. Meidän täytyy vaalia sitä, mitä meillä täällä on, Hakala kertoo.

Luonnon kunnioittaminen näkyy myös villiyrttien keruussa. Kaksikko kertoo, että heille on tärkeää, että toiminta on kestävää. Tämä pitää sisällään sen, että kasvista kerätään vain se, mitä tarvitaan. Pieniä kasvustoja ei kerätä, eikä aluetta muutenkaan ikinä kerätä tyhjäksi. Myös rauhoitetut kasvit jätetään kasvamaan. Kestävässä keruussa tärkeää on, että kasvustot saavat jatkaa kasvuaan, vielä keruun jälkeenkin.

– Kestävä keruu takaa myös meille sen, että saamme satoa samoilta alueilta tulevaisuudessa, Toivola kertoo.

Villiyrttejä ei tarvitse lähteä etsimään omaa kotipihaa pidemmälle. Usein omalta kotipihalta tulee napattua lisukkeita esimerkiksi salaattiin. Kuva: Vera Krok
Ilmoita asiavirheestä