"Tänne on tihentynyt koko kansakunnan kalamuisti" – Suomen Kalakirjasto on mainio päiväretkikohde kaikille kalastuksen ystäville
Suomen Kalakirjasto on ainutlaatuinen erikoiskirjasto Jerisjärven rannalla, noin 40 kilometrin päässä Leviltä. Se tarjoaa laajan, osin korvaamattoman kokoelman kalastukseen liittyvää kirjallisuutta ja esineistöä.
– Mitä kalasta haluaa tietää, niin periaatteessa täältä pitäisi löytyä, toteaa Ari Savikko, Suomen Kalakirjaston perustaja.
Ajatus yksityiskirjastosta sai alkunsa, kun Savikko pelasti valtavan määrän alan tutkimuskirjallisuutta valtion tutkimuslaitosten lakkautetuista kirjastoista. Kirjakokoelma paisui niin suureksi, että tavalliseen asuntoon ne eivät enää mahtuneet. Väliaikaisratkaisuna Savikko säilytti kirjoja kotikunnassaan Inarissa tyhjillään olevassa kalanviljelylaitoksen hautomossa.
– Aloin sitten miettimään, että olisiko mitenkään mahdollista saada kirjoille omaa kotia, jossa niitä ei vainottaisi, hän muistelee.
Lopulta kirjasto toteutui Tunturi-Lapin Leaderilta saadun rahoituksen ja 5000 talkootyötunnin voimin. 400 banaanilaatikollista kirjoja rahdattiin Inarista Jerisjärven rannalle Muonioon, minkä jälkeen koitti kaikkein työläin osuus: kirjojen hyllytys sekä nidetietojen syöttäminen Kalakirjaston omaan tietokantaan, jossa on tällä hetkellä 61 500 nimikettä.
– Kaikki mitä hyllyissä on, löytyy myös tietokannasta. Se oli valtava työ, mutta sain onneksi rahoituksen, jolla pystyin palkkaamaan työntekijöitä avuksi. Ilman sitä homma olisi yhä kesken, Savikko kertoo.
Tänne on tihentynyt koko kansakunnan kalamuisti. Meiltä kysytään aineistoa, jota ei yksinkertaisesti ole enää missään muualla, Savikko sanoo.
Tietokanta toimii kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja tuo Kalakirjaston verkkosivuille satojatuhansia kävijöitä vuosittain. Tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä kotisivuilla on ollut yli 500 000 kävijää.
– Viime vuosina määrät ovat moninkertaistuneet, koska tekoäly ja Google löytävät tietokannan, Savikko selittää.
Kalakirjaston hirsiseinien sisältä löytyy koko Suomen kattavin kala- ja kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti.
Tutkimuskirjallisuuden selkäruodon muodostavat tutkimuslaitosten lakkautetuista kirjastoista pelastetut aineistot, jotka muuten olisivat hävinneet.
– Meillä on erikoisuutena tutkimusraportteja, joita ei ole missään muualla. Lisäksi meillä on suomalainen ennen vuotta 1950 ilmestynyt kalakirjallisuus aika lailla kokonaisuudessaan, Savikko kertoo.
Vaikka kirjasto on erikoistunut kaloihin ja kalastukseen, sen kokoelmat ulottuvat myös muihin aiheisiin, kuten eräkertomakirjallisuuteen, retkeilyyn, luonnonsuojeluun, kullankaivuuseen ja metsästykseen. Kalakirjaston Lappi-osasto on Suomen toiseksi suurin, ja sitä laajempi löytyy vain Rovaniemen maakuntakirjastosta.
Kirjasto palvelee myös tutkimusta, ja tietopalvelupyyntöjä tulee noin kerran viikossa. Tyypillisesti kysytään vanhoja lehtiartikkeleita, joita ei ole digitoitu tai joita ei enää löydy muualta.
– Tänne on tihentynyt koko kansakunnan kalamuisti. Meiltä kysytään aineistoa, jota ei yksinkertaisesti ole enää missään muualla, Savikko sanoo.
Tieteellisten julkaisujen lisäksi Kalakirjastosta löytyvät kaikki kalastusta käsittelevät lehdet 1800-luvulta lähtien. Tallessa ovat lähes tulkoon kaikki numerot joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.
– Esimerkiksi Suomen Kalastuslehti on ilmestynyt vuodesta 1893 asti ja ilmestyy yhä. Meillä on kaikki sen numerot, Savikko kertoo.
Kalakirjasto toimii pääosin vapaaehtoistyön ja vaihtelevan rahoituksen varassa. Se ei ole osa virallista kirjastoverkkoa eikä peri maksuja.
– Kirjasto on niin hieno idea, että sitä ei kannata pilata muutaman euron takia. Se on sivistänyt Suomen kansaa ja ollut keskeinen tekijä siinä, että emme yleensä ottaen ole ihan ”pököpäitä”, Savikko nauraa.
Kalakirjaston tietokanta palvelee myös muita kuin tutkijoita tai opiskelijoita. Sinne on nimittäin tallennettu kaikki saatavilla oleva tieto suomalaisista uistinten valmistajista. Jos siis oma suosikkiuistin sattuu katoamaan, eikä enää muista sen alkuperää, tiedon voi yrittää löytää tietokannasta.
Usein Savikolta kysytään myös kalastukseen ja kalapaikkoihin liittyviä vinkkejä, joita hän jakaa mielellään.
– Eihän ne mitään salaisuuksia ole ja siksi olen kirjoittanut aiheesta kirjankin nimeltä Pohjoiskalotin kalapaikkaopas yhdessä Sulo Tiaisen kanssa. Kirjaa voi ostaa täältä Kalakirjastolta, hän vinkkaa.
Tällä hetkellä Suomen Kalakirjastoon pääsee tutustumaan ajanvarauksella.
– Pystyn tekemään etätöitä täältä kirjastolta käsin, joten vierailu onnistuu usein hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, Savikko sanoo.
