Muualta Lapista

Millainen on kesän sää? Avaa hauki ja katso itse, tässä ohjeet

Hauen maksan hakureissulla Muonion Jerisjärvellä saatiin kesän sääennusteen lisäksi pikaopas hauen käsittelyyn.

Jari Rossi otti toimittaja Ville-Matti Hannun mukaan verkoille ja antoi myös kalan fileroinnin oppitunnin. Kuva: Anssi Tapio

Syvällä Jerisjärvessä vaeltaa vanha manalanvartija autuaan tietämättömänä odottavasta kohtalostaan. Tuo sulavaliikkeinen saalistaja kietoutuu uidessaan näkymättömään matriisiin, joka ei hellitä otteestaan.

Paikallinen toimittaja huopaa aironsa verkkoon ja kokenut kalastaja Jari Rossi nostaa hauen niskasta veneeseen.

– Eikö ole hankala ko se meinaa siihen tarttua, Rossi kommentoi soutajan hetkittäistä kohellusta verkkoa nostettaessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Olemme vesillä kokemassa verkkoja. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on napata hauki, joka auttaa meitä selvittämään tulevan kesän sään.

Jo ensimmäisestä verkosta kyytiin tulee neljä haukea ja pullea ahven. Se tarkoittaa sääennusteeseen sopivaa maksaa ja herkkuateriaa. Kuva: Anssi Tapio

Oppaana reissulla toimiva matkailuyrittäjä ja kalastaja Rossi kertoo, että koki kaksi viikkoa aikaisemmin samat verkot moottorikelkalla jäätä pitkin. Tämä kertonee osaltaan tehtävän haastavuudesta.

Ennusteen tekoon ei aina tarvita kallista laitteistoa, vaan herkemmät silmät havaitsevat sen muualtakin, kuin tietokoneen näytölle piirtyneistä datakuvioista.

Jos sie olet tuola maastossa ja tositilanne tullee etteen, missä ruokavarannot on käyny vähiin, niin tällä saapi taas henkivakuutusta jatkettua joksikin aikaa.

Veneessä toivottu saalis on lastattu kyytiin, ja airot vievät miehiä kohti rantaa. Saavumme perkuupaikalle, jossa saalis jalostuu ruuaksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Päivän saalis. Kuva: Anssi Tapio

Ennen filerointia kala suolistetaan. Tuon prosessin aikana esiin tulee myös vanhan kansan perimätiedon mukaan kesän säästä kertova elin: hauen maksa.

On aika piirtää Väylänvarren karttaan kesän sääennuste.

Katso ennuste videolta:

Video: Ville-Matti Hannu, Anssi Tapio

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Eno kerto, että jos hauen maksan verisuonessa on paljon haaroja, niin tullee satheinen kesä, Rossi tutkistelee käsillä olevaa ennettä.

Hauen maksa löytyy Rossin näppärillä viilloilla nopeasti. Kuva: Anssi Tapio

– Toinen ennusmerkki on verisuonien paksuus. Ohkaset tarkottaa vähäisempää saetta ja paksummat taas reilumpaa veen tuloa.

Sitten katsaus kesän sateiden aikajanaan.

– Jos maksan alkupäässä, eli hauen päätä lähempänä, on paksuja suonia, niin alkukesä on sateinen ja loppukesä kuiva.

Ja tästä pääsemme lopputulokseen?

– No useampi kalahan olis hyvä olla vertailuna, mutta tämähän nyt näyttäis siltä, että minun käsityksen mukhaan tulis aikalaila normaali kesä.

– Sattaa ja paistaa vuorotellen, Rossi tarkentaa jämerän keveällä huumorilla.

"Aivan normaali kesä", ennustaa Jari Rossi tämän maksan perusteella. Kuva: Anssi Tapio

– Tai no ootappa! Tuossahan on paksumpi kohta. Noni, eli alkukesä näyttää kuivalta, mutta tuohon kesänkuun lopule näyttäis satheita. Loppukesä vaikuttais siittä jatkuvan hieman epävakaana. Ei huippu kuiva, mutta ei myöskään kovin sateinen, Rossi summaa.

Kun kesän sääennuste on enemmän tai vähemmän lyöty lukkoon, perkuupaikalla toiminta jatkuu konkretialla. Kalalle osoitetaan kunnioitusta oikeaoppisella käsittelyllä.

– Tämä on tärkeä taito, eräoppaitakin hauen käsittelyssä kouluttava Rossi toteaa.

– Jos sie olet tuola maastossa ja tositilanne tullee etteen, missä ruokavarannot on käyny vähiin, niin tällä saapi taas henkivakuutusta jatkettua joksikin aikaa.

Kerran perkuupaikalla käytiin kalankäsittelykisa Rossin ja kolme Michelin-tähteä saaneen ravintola Noman keittiömestarin René Redzepin välillä.

– Sovittiin tyylieroista johtuva tasapeli. Mie olin nopeampi, mutta hän oli kyllä paljon tarkempi.

Toimittajana seuraan tämänkertaista toimintaa perkuupaikalla silmä tarkkana, kun Rossi tarttuu fileerausveitseen. Luvassa on nimittäin operaatio, jonka taidon hiominen on monelta lappilaiseltakin jäänyt, jos ei kokonaan väliin, niin ainakin puolitiehen, nimittäin hauen y-ruodon poistaminen.

Toimittajan tyylinäyte, aivan ehjä filee. Kohta se menee pannulle. Kuva: Anssi Tapio

Veitsen terä pomppii hellästi ruotojen päällä, kun ensimmäistä viiltoa vedetään. Se tehdään hauen fileessä näkyvää viivaa pitkin. Muutaman käännöksen ja veitsen heilautuksen jälkeen Rossilla on suikalemainen pötkö kalaa kädessään.

– Täälä ne y-ruodot menevät sisälle ja se on sitten herkkuruokaa kissalle, Rossi kertoo.

Moni haukea ruokakalana joskus karttanut, itseni mukaan lukien, perustelee kantaansa kalan ruotoisuudella, mutta kun y-ruodon poistamisen oppii ja kirkkaan veden hauen laittaa voin kanssa leirinuotion pannulle, käyvät haukea ruokakalana mollaavien argumentit vähiin.

Y-ruodon poistamisen taito karttuu sitä tehdessä. Kukaan ei synny valmiina, eikä Rossikaan ole aina ollut hauen puolestapuhuja.

– Mulla meni lapsena hauen ruoto niin pahoin kurkkuun, että minua lähettiin viehmään jo lääkärille.

Sairaalalle saakka ei kuitenkaan tarvinnut mennä, vaan talonmies ratkaisi tilanteen pihdeillä.

– Niin se vain nappas sen sieltä pois ja jo alko henki kulkheen, Rossi muistelee.

Maksa ja muut herkut valmiina pannulle. Kuva: Anssi Tapio

Tarinankerronta on Rossilla hallussa, sillä mies on pokannut kyseisessä lajissa myös Lapin mestaruuden, Suomen mestaruuden sekä sai Oslossa Pohjoismaiden mestaruuskisoissa kuudennen sijan, vaikka oli ainoa, joka kertoi tarinan suomeksi, huolimatta siitä, ettei raati puhunut sanaakaan suomea.

– Kommentoivat englanniksi, että olit kyllä todella hyvä, vaikka mitään emme ymmärtäneet, Rossi kertoo kisakokemuksesta.

Kansantarinat, perimätieto ja mystiikka ovat kiehtoneet häntä jo pienestä pojasta asti. Taitoa alkoi kuitenkin tosissaan kehittymään, kun Rossi tuupattiin tuuraamaan tunnettua paikallista tarinankertojahahmoa, Veikko Liikavainiota.

Rossi kävi vuonna 1989 eräopaskoulun Kittilässä ja suuntasi valmistuttuaan oppaan töihin kotikonnuille Jerisjärvelle. Noina aikoina hän tapasi myös noidan roolistaan tunnetun Liikavainion, joka toimi tuolloin majoitusta ja eräpalveluja tarjoavan Jerismajan pitäjänä.

– Pääsin seuramaan Veikon kodassa asiakkaille vetämiä iltoja. Kun Veikko heittäytyi noidan hahmoon, ei sitä samaksi mieheksi tunnistanu. Tietenki siinä oli kaikki vaatetus ja muu sonnustautuminen, mitkä muutti olemusta, mutta kyllä se hahmoon uppoutuminen oli uskomatonta todistaa.

Jari Rossin tarinat viihdyttävät usein hänen asiakkaidensa ruokailua. Rossi usein myös kokkaa vieraidensa kanssa. Kuva: Anssi Tapio

– Monet asiakkaat saatto esityksen jälkeen sanoa, ko näkivät Veikon Jerismajan vastaanoton tiskillä, että et usko Veikko, mikä mies tuola kodassa äskön kävi, Rossi muistelee.

Tässä on tärkeä muistaa, että mie vain kuitenkin esitän shamaania.

Liikavainion jäätyä eläkkeelle kollegat ja tuttavat patistivat Rossia astumaan hänen kenkiinsä.

– Kyllä se aluksi tuntu epämiellyttävältä idealta. Niin mie kuitenkin taivuin siihen hommaan ko ensimmäinen turistiryhmä oli jo paikalla ja työkaverit sanovat, että ala mennä, ko ei tässä ole muitakaan.

Jari Rossi korostaa, että hänen shamaaninsa on vain hahmo. Kuva: Anssi Tapio

– Kodan oveen ko tartuin, niin en tieny yhtään mitä mie niile kertosin. Kyllä siinä syän hakkasi. Ajattelin kuitenki, että en ala Veikon rooliin heittäytymään ja enkä siihen olis pystynykkään, vaan päätin vettää omala tyylillä.

Siitä lähtien hän on tehnyt keikkoja shamaanin roolissa. Rossin tarinoita on päässyt kuulemaan niin Monacon prinssi perheineen kuin julkkiskokki Gordon Ramsaykin.

Shamanismista ja mystisistä kansantarinoista puhuttaessa Rossista paistaa aito kiinnostus ja kunnioitus vanhoja tietäjiä kohtaan.

– Tässä on tärkeä muistaa, että mie vain kuitenkin esitän shamaania, matkailuyrittäjä korostaa.

Tämä hauenpää on säikäyttänyt ja viihdyttänyt useita vieraita. Kuva: Anssi Tapio
Ilmoita asiavirheestä