Kevytyrittäjyys palkkatyön ohella – huomioi ainakin nämä asiat

Moni suomalainen ansaitsee päätyönsä ohessa pientä lisätienestiä niin sanottuna kevytyrittäjänä. Kevytyrittäjyys eli laskutuspalvelun käyttö tarjoaa joustavan mahdollisuuden testata liikeideaa tai myydä omaa osaamistaan ilman suurta byrokratiaa. Termi voi kuitenkin tarkoittaa kahta eri asiaa palvelusta riippuen: kevytyrittäjyyttä ilman omaa y-tunnusta tai kevytyrittäjyyttä omalla y-tunnuksella. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat erityispiirteensä, jotka on tärkeä ymmärtää ennen aloittamista.

Perinteinen kevytyrittäjyys vai oma y-tunnus kevytyrittäjälle – mitä eroa?

Lainsäädäntö ei tunne termiä kevytyrittäjyys, joten sanalla saatetaan puhujasta riippuen viitata eri asioihin. Yleensä kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjämäisen toiminnan harjoittamista ilman omaa y-tunnusta, jolloin kevytyrittäjä laskuttaa palveluistaan laskutuspalveluyrityksen y-tunnuksella.

Kevytyrittäjän asiakas maksaa laskun laskutuspalveluyritykselle, jonka jälkeen laskutuspalvelu maksaa työn suorittajalle palkan ja hoitaa ennakonpidätyksen verokortin perusteella. Samassa yhteydessä peritään palvelumaksu laskutuspalvelun käytöstä. Kevytyrittäjän kontolle jää käytännössä laskutuspalveluun rekisteröityminen, työn suorittaminen ja laskun lähettäminen.

Y-tunnuksellinen kevytyrittäjä on yksityinen elinkeinonharjoittaja

Kevytyrittäjyys omalla y-tunnuksella tarkoittaa käytännössä yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli puhekielisesti toiminimiyrittäjänä toimimista laskutuspalvelun kautta. Tällöin kevytyrittäjä lähettää palvelussa laskut asiakkailleen ja lisää palveluun tositteet eli kuitit ja laskut omista yritystoimintaan liittyvistä ostoistaan.

Tulojen ja menojen pohjalta palvelu muodostaa y-tunnukselliselle kevytyrittäjälle toiminimen kirjanpidon ja huolehtii verottajalle lähetettävistä ilmoituksista, kuten arvonlisäveroilmoituksista (jos yrittäjä liittyy alv-rekisteriin) sekä vuosittaisesta toiminimen veroilmoituksesta. Myös yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät ilmoitusvelvoitteet voi olla mahdollista hoitaa suoraan laskutuspalvelun kautta.

Oman y-tunnuksen ansiosta kevytyrittäjä voi hyödyntää yrittäjävähennyksen, vähentää yritystoiminnan kulut suoraan kirjanpidossa ja tarvittaessa jättäytyä arvonlisäverovelvollisten rekisterin ulkopuolelle, jos vuosittainen liikevaihto on pieni. Nämä edut näkyvät kevytyrittäjälle käteen jäävän rahan määrässä. Tietyillä toimialoilla työskentely ei myöskään ole mahdollista ilman y-tunnusta.

Vaihtoehto perinteiselle toiminimiyrittäjyydelle

Y-tunnuksellinen kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta tarjoaa helpon tavan aloittaa toiminimiyrittäjyys, kun yrittäjä haluaa keskittyä omaan työhönsä ilman suurta hallinnollista taakkaa. Tällöin laskujen lähettäminen, kirjanpito ja yritystoiminnan veroilmoitus hoituvat sähköisesti yhden ja saman palvelun kautta. Monilla palveluilla hinnoittelu on laskutusperusteista, eli palvelusta maksetaan vain silloin, kun laskutetaan asiakasta.

Esimerkiksi sivutoimisesti yrittäjyyttä kokeilevalle henkilölle tämä voi olla matalan kynnyksen vaihtoehto verrattuna siihen, että perustaisi toiminimen alusta asti itse ja miettisi sen jälkeen, miten laskutus, kirjanpito, alv-ilmoitukset ja toiminimen veroilmoitus hoidetaan.

Miten kevytyrittäjän verotus toimii päätyön palkkatulojen rinnalla?

Kevytyrittäjänä saadut tulot verotetaan yhdessä muiden ansiotulojen, kuten päätyöstä saadun palkan kanssa. Perinteisessä kevytyrittäjyydessä ilman y-tunnusta laskutuspalvelu maksaa kevytyrittäjälle rahat palkkana ja pidättää verot ennakonpidätysprosentin mukaan. Tiedot palkoista kulkeutuvat tulorekisteriin ja näkyvät keväällä saapuvassa esitäytetyssä henkilökohtaisessa veroilmoituksessa.

Y-tunnuksellisesta kevytyrittäjyydestä saadut tulot ovat elinkeinotoiminnan tuloa. Kevytyrittäjä on vastuussa siitä, että laskutuspalvelu saa kaikki tarvittavat tiedot liiketoiminnan menoista ja tuloista. Laskutuspalvelu muodostaa kirjanpidon ja elinkeinotoiminnan veroilmoituksen näiden tietojen perusteella.

Elinkeinotoiminnan tulot verotetaan lähtökohtaisesti ansiotulona, mutta pieni osa voidaan verottaa myös pääomatulona, jos yritystoimintaan sisältyy nettovarallisuutta. Kevytyrittäjyys omalla Y-tunnuksella on kuitenkin yleensä pienimuotoista palveluiden myyntiä, jossa elinkeinotoiminnan nettovarallisuus on olematon tai hyvin vähäinen. Tällöin yritystoiminnan tulos verotetaan kokonaan tai valtaosin ansiotulona.

Molemmissa kevytyrittäjyyden muodoissa on olennaista ymmärtää, että vuoden aikana tienatut ansiotulot päätyöstä ja kevytyrittäjyystoiminnasta ovat yhtä kokonaisuutta. Päätyöstä saatu palkka ja yritystoiminnan ansiotulot vaikuttavat yhdessä siihen, kuinka suureksi veroprosentti nousee ja kuinka iso osuus kevytyrittäjänä tienatuista lisätuloista uppoaa tuloverojen maksuun. Mitä isommat ansiotulot, sitä isompi veroprosentti.

YEL- vai TyEL-vakuutus – entä, jos on jo palkkatyössä vakuutettu?

Päätyötä varten on olemassa TyEL-vakuutus, josta vastaa työnantaja. Sen olemassaolo ei kuitenkaan poista velvoitetta yrittäjän eläkevakuutuksen eli YEL-vakuutuksen ottamiseen, jos ehdot täyttyvät. Asia koskee sekä y-tunnuksellisia että y-tunnuksettomia kevytyrittäjiä.

YEL-ehtoja ovat esimerkiksi se, että toiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja YEL-työtulo ylittää 9 208,43 euroa (vuoden 2025 raja). Työtulolla tarkoitetaan arviota oman työpanoksen arvosta, ei varsinaista laskutussummaa. Jos ehdot eivät täyty, YEL-vakuutusta ei tarvita. Monilla sivutoimisilla kevytyrittäjillä työskentely on sen verran pienimuotoista, että vakuutusta ei tarvitse ottaa.

Mitä velvollisuuksia kevytyrittäjällä on?

Kevytyrittäjyys ei poista kokonaan vastuita, vaikka laskutuspalvelu hoitaakin suurimman osan hallinnollisista tehtävistä. Ilman omaa y-tunnusta toimivan kevytyrittäjän tulee huolehtia siitä, että tiedot lähetetyillä laskuilla ovat oikein ja verokorttitiedot kunnossa. Lisäksi kevytyrittäjä on vastuussa itse hankkimiensa työkalujen tai matkakulujen dokumentoinnista, jos niitä halutaan vähentää verotuksessa. Myös laskutuspalvelun tarjoamasta vakuutusturvasta kannattaa ottaa selvää.

Y-tunnuksella toimivan kevytyrittäjän velvollisuudet ovat hieman laajemmat. Hänellä on kirjanpitovelvollisuus, kuten kaikilla muillakin toiminimiyrittäjillä, vaikka käytössä olisikin laskutuspalvelu, joka muodostaa kirjanpidon.

Tiedot kaikista yritystoiminnan tuloista ja menoista on lisättävä palveluun, jotta kirjanpito ja veroilmoitukset saadaan muodostettua oikein. Myös alv-rekisteriin liittymisen ehdoista ja liittymisen kannattavuudesta kannattaa ottaa selvää ennen toiminnan aloittamista, jos liiketoiminta on hyvin pientä.

Vaikuttaako kevytyrittäjyys työttömyysturvaan?

Sekä kevytyrittäjyys ilman y-tunnusta että toiminta omalla y-tunnuksella voivat vaikuttaa työttömyysetuuksiin, jos jäät palkkatyöstäsi työttömäksi. Tällöin työvoimaviranomainen arvioi, onko kyseessä pää- vai sivutoiminen yrittäjyys – ja jos toiminta katsotaan päätoimiseksi, et ole oikeutettu työttömyysetuuksiin. Jos toiminta tulkitaan sivutoimiseksi, voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin kevytyrittäjyystoiminnasta saadut tulot vaikuttavat työttömyysetuuden määrään.

Riskialttein tilanne voi syntyä silloin, kun kevytyrittäjyystoiminta on aloitettu juuri ennen työttömäksi jäämistä varsinaisesta päätyöstä. Siksi oman tilanteen selvittäminen etukäteen työvoimaviranomaiselta on kannattavaa, jos päätyön tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Palkkatyö ja kevytyrittäjyys – kannattaako y-tunnus?

Kevytyrittäjyys onnistuu palkkatyön rinnalla sekä ilman omaa y-tunnusta että omalla y-tunnuksella, ja valinnalla on merkitystä erityisesti verotuksen ja velvollisuuksien kannalta.

Perinteinen kevytyrittäjyys on helppo tapa laskuttaa yksittäisiä tai satunnaisia töitä, kun taas y-tunnuksellinen malli mahdollistaa laajemmat verohyödyt, mikä tarkoittaa usein sitä, että käteen jää enemmän rahaa.

Y-tunnukselliseen kevytyrittäjyyteen eli yksityisenä elinkeinonharjoittajan toimimiseen liittyy kuitenkin hieman enemmän vastuita ja huomioitavia asioita. Eri palvelumalleja tarjoaviin kevytyrittäjyyspalveluihin sekä niiden ehtoihin ja hinnoitteluun kannattaa tutustua huolellisesti.

Muistettava on myös se, että kaikkea sivutoimista yrittäjyyttä ei voi automaattisesti harjoittaa palkkatyön ohella, vaan joissain tapauksissa tarvitaan työnantajan lupa. Asia koskee erityisesti virkasuhteessa olevia sekä tilanteita, joissa sivutoimi voisi kilpailla päätyönantajan kanssa.