Hääyö Levillä teki häistä tasapuolisesti epäreilut kaikille - ”Tämä tuntui meidän näköiseltä ratkaisulta”

Kun toinen on Suomesta ja toinen Walesista, häiden järjestäminen ei ole yksinkertaista. Hääyö Levillä tarjosi ratkaisun: ei vieraslistoja, ei matkahuolia – ainoastaan merkityksellinen hetki kahden kesken.

Levin Marian kappelissa vietettiin jälleen Hääyötä, kun Kittilän seurakunta järjesti vihkitilaisuuden perjantai-iltana 20. maaliskuuta. Paikalle saapui neljä vihkiparia sekä yksi aviopari viettämään rukoushetken avioliittonsa vuosipäivän merkiksi.

Hääyö tarjoaa yksinkertaisen tavan mennä naimisiin. Tilaisuus on maksuton, eikä suuria järjestelyjä tarvita. Mukaan täytyy muistaa ottaa vain tarvittavat asiakirjat, sormukset – ja tietysti oma puoliso.

Yksi Levin Hääyön vihkipareista oli Vantaalla asuva Jesse Partanen ja alun perin Walesista kotoisin oleva Romany Doran. Heille naimisiinmeno juuri Levillä ei ollut sattumaa, vaan paluu yhteisen tarinan alkuun.

Jesse ja Romany tapasivat toisensa Levillä tammikuussa 2019. Jesse oli ystäviensä kanssa laskettelureissulla, kun taas Romany oli vasta saapunut Suomeen osana sairaanhoitajan tutkintoonsa kuuluvaa vaihto-ohjelmaa ja ehtinyt olla maassa alle viikon. Leville hän oli saapunut muutamaksi päiväksi Oulusta ystäviensä kanssa.

– Olimme mökillä ja olisimme halunneet nähdä revontulia, mutta sää siihen oli huono. Päätimme sitten lähteä pubiin, Romany muistelee.

Ilta brittipubissa sai yllättävän käänteen, kun Romany kirjaimellisesti törmäsi yhteen Jessen kavereista. Sen jälkeen juomapeli johdatti kaveriporukat saman pöydän ääreen.

– Minun tehtäväni oli tahtoa joku istumaan meidän pöytäämme, joten sanoin ystävälleni, että kutsu nuo pojat tähän, Romany kertoo.

Myös Jesse muistaa tilanteen hyvin.

– Romany tosiaan kutsui meidät pöytäänsä ja minä kiiruhdin heti hänen viereensä, jotta pääsisin varmasti tutustumaan häneen. Olisin kyllä itsekin voinut tehdä aloitteen, mutta tarvitsin vielä hieman rohkaisua, joten hän ehti ensin, Jesse nauraa.

Jossain vaiheessa iltaa heidän tiensä erosivat, mutta jokin jäi silti kutkuttamaan. Romany lähetti vielä samana iltana Jesselle viestin Messengerissä, mutta koska tämä ei käyttänyt puhelimen sovellusta, hän näki viestin vasta seuraavana päivänä.

Siinä vaiheessa Romany istui jo bussissa paluumatkalla Ouluun.

– Vastasin Jessen viestiin, että tilaisuus meni jo, Romany sanoo.

Mutta vaikka tapaaminen ei onnistunut heti uudelleen, yhteys ei silti katkennut. He jatkoivat tiivistä viestittelyä, ja muutaman viikon kuluttua Romany matkusti Helsinkiin tapaamaan Jesseä.

Sen jälkeen he alkoivat nähdä säännöllisesti. Romany matkusti Oulun ja Helsingin väliä, ja samalla hän tutustui uuteen maahan ja kulttuuriin.

– Suomi tuli vähän niin kuin siinä sivussa tutuksi, hän kuvaa.

Suhde syveni nopeasti, mutta mukaan mahtui myös haastavampi jakso, kun Romany palasi takaisin kotiin opiskelijavaihdon päätyttyä. Etäsuhdetta kesti yhteensä puolentoista vuoden ajan, kunnes hän muutti Suomeen.

Nyt arki on asettunut uomiinsa: sujuvaa suomea puhuva Romany työskentelee sairaanhoitajana, Jesse puolestaan perheyrityksessä kuljetusalalla.

Ajatus Hääyöstä tuli alun perin lähipiiristä, sillä Jessen veli oli mennyt edellissyksynä naimisiin vastaavassa tilaisuudessa Vantaalla.

– Se jäi mieleen tosi hyvänä kokemuksena. Kun sitten googlasimme aiheesta lisää, saimme tietää, että sellainen järjestetään myös Levillä, Jesse kertoo.

Kansainvälisessä suhteessa häiden järjestäminen vaatii usein kompromisseja, ja kaikkien sukulaisten ja ystävien saaminen samaan paikkaan olisi ollut haastavaa. Siksi Hääyö tuntui molemmista hyvältä ratkaisulta.

– Ajateltiin, että tämä on tasapuolisesti epäreilua kaikille, kun ei kutsuta ketään, Jesse nauraa.

Toisaalta päätökseen vaikutti myös se, että heistä kumpikaan ei kaivannut perinteistä häärumbaa polttareineen.

– Tämä tuntui helpolta ja meidän näköiseltä ratkaisulta, he toteavat.

Paluu suhteen alkujuurille tuntuu merkitykselliseltä myös siksi, että kumpikaan ei ollut käynyt Levillä ensikohtaamisen jälkeen. Kaiken lisäksi Marian kappeli sijaitsee vain kivenheiton päässä paikasta, jossa he tapasivat ensimmäisen kerran.

– Meille tärkeintä hääpäivässä on lopulta se, että saamme juhlistaa yhteistä elämää, keskittyä toisiimme ja viettää aikaa yhdessä, Jesse kiteyttää.

Matka pohjoiseen kestää tällä kertaa vain pidennetyn viikonlopun verran. Kotimatkalle lähdetään sunnuntaina ja paluu arkeen koittaa jo seuraavana päivänä.

Varsinaisen hääpäivän suunnitelma on yksinkertainen: vihkiminen, valokuvat ja rauhallinen illallinen tunturimaisemissa.

– Meille tärkeintä hääpäivässä on lopulta se, että saamme juhlistaa yhteistä elämää, keskittyä toisiimme ja viettää aikaa yhdessä, Jesse kiteyttää.

Molemmat ovat sitä mieltä, että isompia juhlia suvun ja ystävien kesken ehtii viettää myöhemminkin. Sitä paitsi uusia juhlan aiheita on jo tiedossa, sillä pariskunta odottaa esikoistaan.

Lopulta päätös Hääyöstä Levillä oli kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin helppo:

He palasivat paikkaan, jossa kaikki alkoi – ja sanoivat siellä toisilleen tahdon.