Kulttuuri

Finlandersin keikalla on hurmosta

Muun muassa Oikeesti- ja Hiljaiset sillat -hiteistään tunnettu tanssimusiikkiyhtye Finlanders on lajinsa suurimpia nimiä. Yhtye saapuu Leville tanssittamaan 21. maaliskuuta. Soitimme yhtyeen toiselle vielä kokoonpanoon kuuluvalle perustajajäsenelle, basisti ja laulaja Aarne Hartelinille.

Korona on takana päin ja viime vuosina on yhtyeessä ollut vähän miehistönvaihdoksia. Mitäs yhtyeelle kuuluu nyt?

– Keikkoja on tehty ihan komeaan tahtiin, vaikka alkuvuosi on ollut vähän hiljaisempi vähän koko alalla. Helmikuussa tehtiin vain muutama esiintyminen, mutta nyt maaliskuussa on taas keikkailtu, ja sinne pohjoisen rundille lähdetään kohta.

Normaalivuonna teillä taitaa olla sellainen 160 keikkaa?

– Joo, sellainen 160–170. Tuntuu, että koronan jäljiltä ala on vasta nyt palautumassa. Kesä on kiireisintä aikaa, kun keikkoja on yli 15 kuukaudessa, paitsi heinäkuu lomaillaan välissä. Jos miettii, että miten tätä jaksaa vuodesta toiseen, niin on tässä tahti vähän rauhoittunut. Joskus 1980-luvulla tehtiin välillä 37 keikkaa kuukaudessa.

Finlandersilla tulee ensi vuonna 40 vuotta mittariin. Mikä on muuttunut?

– Matkat ovat koko ajan pidentyneet. Keikkapaikat on aina vaan isompia ja niitä on harvemmassa. Sellaiset pienet tanssipaikat ovat pudonneet pois. Vanhemmiten kaipaisi ehkä vähän enemmän elämänrytmiä, kuin pitkät keikkamatkat antavat myöten. Mutta onhan tässä etuoikeutettu, kun töitä riittää ja saa soittaa hienoissa puitteissa.

Liittyykö pohjoisen keikkoihin jotakin erikoista?

– Väki on aika monenkirjavaa, on lomalaisia ja paikallisia. Paljon keikoilla näkee etelästä tuttua väkeä ja osa ihan lomansakin ajoittaa siten, että pääsee tansseihin. Maisemat on tietysti upeat, mutta aikataulut ja välimatkat ovat sellaisia, että ei hirveästi ehdi esimerkiksi laskettelemaan. Joskus 1980-luvulla oltiin välillä aika myöhään keväällä siellä, olisiko ollut huhti-toukokuun taitteessa. Yksi ravintolatyöntekijä isännöi meitä ja vei rinteeseen, silloin tuli lasketeltua ensimmäistä kertaa. Oli niin lämmin, että ihan t-paita päällä pystyi laskettelemaan. Se oli niin mahtava keli, ettei montaa kertaa rinnepäivälle elämässä satu.

Entä jotakin sattumuksia?

– Tuossa 2020 syksyllä oltiin taas lähdössä pohjoisen rundille, niin meidän edellinen keikkabussi syttyi tuleen Kempeleessä. Kenellekään ei onneksi sattunut mitään ja laitteetkin saatiin pelastettua, mutta se bussi paloi ihan kokonaan, ettei siitä jäänyt kuin raamit jäljelle. Minulle jäi vain pitkä kerrasto, kaikki muut vaatteet paloivat. Sitten kun päästiin vara-autolla Lappiin, niin piti jostakin Jounin Kaupasta ostaa päällysvaatteita. Toivottavasti historia ei tällä kertaa toista itseään, vaan päästään omalla bussilla ja ehjänä perille.

Minkälainen on teidän hyvä keikka?

– Melkein kaikki on meillä hyviä keikkoja. Sen itsessään tuntee, että kaikki menee joutuisasti, kulkee hyvin ja on hyvä fiilis. Ja kyllä se yleisöstä myös heijastuu. Välillä tuolla on ollut ihan hurmoshenkistäkin menoa kun jengi kannustaa ja aplodeeraa. Kyllä se saa esiintyvän ihmisen panemaan parastaan.

Finlanders Hullu Poro Areenalla tiistaina 21.3.