Kolumnit

Päätoimittajalta: Tunturi täynnä sankareita

Olkoon tämän viikon teemana sankaruus, sillä kyllä meistä jokainen on vähintään oman elämänsä supersankari, vaikka se välillä meinaakin unohtua. Ollaan me, ihan oikeasti!

Usko omaan supersankaruuteen saattaa joutua koetukselle, jos alkaa verrata itseään muihin, paitsi toki jos ne muut ovat jostain syystä juuri siinä tietyssä asiassa heikompia, niin sitten ehkä voi tuntea hetkellistä paremmuutta, mutta ei sellainenkaan vertailu ole hyväksi yhtään kenellekään.

Vaikka kuinka olisi treenannut ahkerasti ja kehittynyt huimasti, niin aina löytyy joku kovempi, parempi, kestävämpi, nopeampi ja vielä komeampi ja fiksumpikin. Tuo ei päde Kläbon tai muutaman muun mestarin kohdalla, mutta he ovat vain harvinaisia poikkeuksia.

Oman supersankaruuden kaivelussa saattaa auttaa, jos vertaa itseään vaikkapa muutaman vuoden takaiseen itseensä. Opiksi on ainakin otettu ja virheistä mahdollisesti viisastuttu, vaikka joissakin asioissa vuodet eivät olekaan pelkästään lempeitä.

Viime viikonloppuna näimme Levillä julkisia sankaritekoja ainakin laduilla ja hyppyreissä.

Big Airissa taito, rohkeus ja rentous kohtasivat tavalla, mikä oli ensikertalaiselle livekatsojalle huikea elämys. Siitäpä olikin ylvästä lähteä valumaan rinnettä alas hieman eri tavalla kuin lajin taitajat sen tekivät, mutta silti laskin jo paremmin kuin edellisellä viikolla. Eteenpäin on menty. Oikeastaan tilanne on mahtava, kun aloittaa jotain nollilta, niin kehitystä tapahtuu väkisinkin nopeasti, ja sen myös huomaa. Positiivinen kierre on valmis. Intoa ja iloa voi saada niin monella eri tavalla.

Ylläs-Levi Hiihdossa nähtiin satamäärin voittajia, kun maaliviivan ylitti niin huippu-urheilijoita kuin kuntohiihtäjiäkin. Itsensä ylittäjien tunnekuohu maalissa oli hetkittäin jopa koskettavaa.

Kärkiryhmä tuli maaliin epäinhimillisen nopeasti ja peränpitäjät saapuivat perässä tunteja myöhemmin. Minun silmissäni he kaikki olivat aidosti voittajia, vaikka olinkin jo päätynyt pitsan kanssa kotiin ja varmasti syönytkin sen, kun viimeiset saapuivat maaliin.

Tänä viikonloppuna Levillä kilpaillaan kumparelaskun Pohjoismaiden mestaruuksista. Omiinkin polviin sattuu jo valmiiksi. Pitänee käydä katsomassa ja kysymässä, että mitä hommaa?

Jos supersankaruus on liian lievä ilmaisu, voidaan ottaa käyttöön hypersupersankaruus, mistä tuleekin mieleen hurmaava kolumnistimme Mukava Seija, jonka saatatte tuntea Levin laduilta ja kuppiloista. Seija se vasta onkin kova hiihtämään, ehkä Levin kovin! Hänelle tulee tasaisen vauhdin taulukon mukaan huimat kilometrilukemat täyteen tälle hiihtokaudelle, mikä ilmeisesti vääjäämättä on hiipumassa haikealle loppusuoralle. Vielä ehtii laduille sankarin viittaa sovittelemaan. Niitä on muutenkin tarjolla joka päivä ja oikeastaan kaikkialla.