Paikallisuutiset

Jouni Palosaari on rakentanut Leviä jo 35 vuoden ajan, mutta valmista ei tule koskaan – ”Olemme aina tehneet asioita eri tavalla kuin muut”

Toimitusjohtaja Jouni Palosaari näkee toimistonsa ikkunasta tuoreimman suuren ylpeydenaiheensa Levi Glacierin säilölumikasat. Kuva: Janne Pussila

Jouni Palosaaren puhelin tuntuu soivan jatkuvasti, ja hän on tunnettu siitä, että hän myös vastaa siihen.

Palosaari tuntee paljon ihmisiä. Pyydettäessä hän tarkistaa, että tallennettuna on 3600 puhelinnumeroa.

Haastatteluaamuna Levi Ski Resortsin toimitusjohtaja on jo kiertänyt työmaat ja hän jakaa porukkaa hieman uudestaan, kun jossakin on enemmän väkeä kuin olisi tarpeellista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Zero Pointin käytävillä riittää hihasta nykijöitä. Ja nyt on se rauhallisempi kausi.

– Katson vain tämän yhden sähköpostin, sitten voidaan puhua rauhassa.

Toimiston lasiseinän takana näkyy kaksi nuorta kesätyöntekijää, jotka odottavat vuoroaan.

– Teen kaikki työsopimukset henkilökohtaisesti. Näin tulee heti alkuun kohtaaminen, Palosaari sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Talvikaudella sesonkityöntekijöitä on ainakin 200.

Juhannuksen jälkeinen maanantai on monelle ensimmäinen lomapäivä, kuten myös Palosaarelle, mutta täälläpä sitä ollaan konttorilla.

– En minä oikeastaan koskaan tule töihin, tämä on tapa elää. 35 vuotta olen tässä istunut, Palosaari sanoo.

Palosaari on ilmeisesti tehnyt jotakin muutakin kuin vain istunut. Kun hän aloitti työt Levin toimitusjohtajana vuonna 1988, niin Levi ja Sirkan kylä olivat aivan toisenlaisia paikkoja. Palosaari muistelee, että Sirkka oli metsäkylä, mistä monet hissityöntekijät lähtivät kauden päätteeksi puita uittamaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Levihotelli oli jo olemassa, hissejä oli viisi ja kasvu oli jo alkanut. Pääsin heti mukaan Levin ensimmäiseen kehittämisprojektiin. Olen ainoa, joka on ollut mukana niissä kaikissa.

Nyt hissejä on 26, minkä lukeman Palosaari joutuu tarkastamaan.

– Uusia tulee ja vanhoja poistuu. Nyt korvataan jo minun aikanani rakennettuja hissejä.

Talonrakennusinsinöörin johdolla Leville on kohonnut pytinki jos toinenkin, ja lisää nousee koko ajan. Palosaari innostuu näyttämään havainnekuvia Levin uudesta keskustasta.

– Tuohon tulee hotelli, tuohon uusi Vinkkari ja tuohon luistelukenttä. Viimeistään viiden vuoden päästä tämän pitäisi olla valmista, Palosaari sanoo vakuuttavasti.

Kittilän Könkäällä syntynyt ja kasvanut Palosaari opiskeli Oulussa, mutta hänelle oli aina selvää, missä hän haluaa elää. Koti on Könkäällä ja elämäntyö Levillä.

Jo ensimmäisen Levin kehittämisprojektin tavoitteena oli rakentaa Levistä Suomen kärkipään talvimatkailukeskus. Silloin kansainväliset vieraat olivat harvinaisuuksia.

– Vuonna 1992 meillä kävi kaksi japanilaista turistia. Se jäi mieleen, Palosaari muistelee.

90-luvun alussa Suomessa oli 160 hiihtokeskusta, mikä on tuplasti nykyiseen määrään verrattuna, ja sitten tuli lama. Silloin Levillä toimittiin toisin kuin muualla.

– Menin hienojen suunnitelmien kanssa Kauppa- ja teollisuusministeriön toimistoon tukea hakemaan. Siellä sanottiin, että Suomessa on jo ihan riittävästi hiihtokeskuksia. Niin olikin, mutta ne olivat väärissä paikoissa. Ostimme sitten laman aikana kokonaisia hiihtokeskuksia, purimme irtaimiston ja saimme tänne yhdeksän hissiä. Kun muut pudottivat laman aikana hanskat, niin me rakensimme. Olemme aina tehneet asioita eri tavalla kuin muut, Palosaari sanoo.

Parikymmentä vuotta sitten Levillä alettiin puhua varovaisesti luokkanoususta kansainvälisen tason hiihtokeskukseksi. Puitteiden rakentamisen lisäksi yksi asia nousi merkittävyydessään ylitse muiden, jotta loikka oli aidosti mahdollinen.

Vuonna 2004 ensimmäisen kerran Levillä järjestetty alppihiihdon maailmancupin osakilpailu tuo Leville sellaista näkyvyyttä, jonka arvo on korvaamaton.

– Ilman maailmancupia emme olisi sitä mitä olemme tänä päivänä. Maailmancup on käyntikorttimme maailmalle, Palosaari sanoo.

Puheille kansainvälisen tason hiihtokeskuksesta on tullut lopullisesti katetta viime vuosina.

– Nousu on ollut mahdollista hissien modernisoinnin myötä. Ei kansainvälisen tason hiihtokeskuksissa ole ankkurihissejä, Palosaari sanoo, ja luettelee ylpeyttä äänessään merkkipaaluja.

– Vuonna 2000 Gondoli, 2007 eturinteen Express Gondoli, 2014 Southpoint, 2019 West ja 2022 Glacier.

Listaan tulee jatkoa, sillä tavoitteena on, että Levin pääsee kiertämään vain moderneja hissejä käyttäen.

– Paria uutta tuolihissiä se vielä vaatii, Palosaari sanoo.

Palataan hetkeksi listan viimeisimpään kohtaan. Toimitusjohtajan ikkunasta avautuu näkymä eturinteelle ja suuriin säilölumikasoihin.

– Kun varastoimme tuohon samoihin paikkoihin lunta useina vuosina, niin siihen muodostuu ihan oikea jäätikkö. Alppien korvikehan me haluamme ollakin.

Palosaari sanoo, että Glacierin myötä Levin hiihtokausi voidaan aloittaa milloin vain niin halutaan. Tänä vuonna se halutaan aloittaa 6. lokakuuta, jolloin päästään niin rinteeseen kuin ladullekin.

Palosaari kertoo, että jo Levin suuret käyttäjämäärät vaativat keino- ja säilölumen käyttämistä, sillä lumi kuluu.

– 90-luvulla meillä oli jo tykkilunta. 2000-luvulla tuli automaattilumetus ja viime vuosien aikana olemme alkaneet säilöä lunta. Lumen säilöntä on kierrätystä ja siinäkin menimme etujoukoissa. Saimme vuonna 2018 ensimmäisenä pohjoismaisena hiihtokeskuksena ympäristösertifikaatin.

Tällä hetkellä Levillä on lunta säilöttynä 200 000 kuutioita, mikä on noin 20 000 kuorma-autollista.

Lumen tekeminen on oma tieteen ja taiteen lajinsa, missä opetellaan uutta koko ajan.

– Voin tästä kännykästä laittaa tykit päälle ja säätää sen, millaista lunta ne tekevät, Palosaari näyttää innoissaan.

Automaattinen lumetusjärjestelmä laajentuu koko ajan, ja tavoitteena on luonnollisesti koko tunturin kiertävä järjestelmä, missä ollaan jo aika lähellä.

Levin juttu on lumi, minkä ympärille koko toiminta on rakentunut, mutta Levillä on myös muunlaisia kasvoja.

Jokaiselle jotakin -ajatus toteutuu monella eri tavalla. Palosaari sanoo, että Leviin liitetty vahva mielikuva riehakkaasta juhlimiskulttuurista on muuttunut, mutta se on yhä edelleen yksi osa Leviä.

– Levin bileimago ei enää tänä päivänä ole niin voimakas kuin joskus ennen, mutta se on yhä olemassa, vaikka emme me sitä ruoki. Levi tarjoaa bile-elämyksiä jatkossakin, ja nuorekas imago on meille hyvin tärkeää.

Palosaari nostaa esiin murroksessa olevan kulttuurin, mikä näkyy myös Levillä.

– Nuorten aikuisten tyyli on tuntunut muuttuneen. Nyt täälläkin on menevää ja luonnossa viihtyvää nuorta väkeä. Ruskaporukka väheni jo, mutta nyt on tullut uusi sukupolvi, joka sitä arvostaa, mikä on meille hirmu tärkeä asia.

Kesällä matkailijamäärät ovat murto-osan siitä, mitä ne ovat lumiseen aikaan. Tulevaisuudessa ero ei välttämättä ole enää näin suuri.

– Kesällä viivan alle jää niin vähän, että ihan hyvin voisimme laittaa pillit pussiin kesäksi ja pitää pitkät lomat. Jotta asia olisi jatkossa toisin, niin nyt täytyy tehdä töitä. Tarjonnan on oltava kohdallaan ennen kysyntää. Asiaan pitää vain uskoa, ja kaikkien on tehtävä töitä monella saralla saman tavoitteen eteen, Palosaari sanoo.

Levi valittiin tänä keväänä vuoden hiihtokeskukseksi Suomessa ja monia ennätyksiä rikottiin jälleen.

– Hyvältä se tuntuu, kun tehty työ huomioidaan ja sitä arvostetaan. Tällainen kannustaa aina jatkamaan, Palosaari sanoo.

Levin keskusta rakentuu Zeron ja Vinkkarin välimaastoon

Jouni Palosaaren toimiston näytölle piirtyy havainnekuvia siitä, miltä Levin keskusta näyttää viiden vuoden kuluttua, tai jopa aikaisemmin.

Käytännössä Levin uusi selkeä keskus tulee sijaitsemaan Zeron ja Vinkkarin välisellä alueella, johon rakennetaan luistinrata. Kesällä aukio toimii tapahtumatorina.

– Zero Point laajenee puolella. Uusi Vinkkari siirtyy vähän ja sitten siihen terassille voi laskea suoraan rinteestä. Lisäksi tähän kokonaisuuteen kuuluu tietenkin myös hotelli ja loma-asuntoja, Palosaari kertoo.

Uuteen kokonaisuuteen kuuluu myös 200-paikkainen maanalainen pysäköinti, mikä on enemmän kuin tervetullut tai jopa pakollinen asia.

Lisäksi eturinteen vasemmalle puolelle on jo luvassa maanalainen pysäköintitila.

Akuuttia parkkipaikkapulaa nämäkään eivät kuitenkaan vielä ratkaise.

– Pysäköinti on meille iso ongelma täällä, mikä tulee aina vastaan. Pysäköintipaikkoja löytyy kyllä, mutta keskustassa niistä on huutava pula, Palosaari myöntää.

Palosaari sanoo, että esimerkiksi Gondolilla ja Kaakkoisrinteillä on aina parkkipaikkoja, mutta keskustassa tilanne on toinen.

– Hoidamme myös Levin paikallisliikennettä, joten sen kehittäminen entisestään on yksi mahdollisuus.

Jouni Palosaari kertoo, että Zero Point laajenee merkittävästi. Kuva: Janne Pussila

Mittavat investoinnit jatkuvat

Levin kuudeskymmenes hiihtokausi avataan ennätysmäärällä kierrätettyä lunta. Levin rinteillä peitteiden alla odottaa 200 000 kuutiota lunta lokakuun hiihto- ja laskettelukauden avajaisia sekä alppihiihdon Levi World Cup -tapahtumaa varten.

Tämän vuoden säilölumimäärä ylittää viime vuoden määrän 33 prosentilla, ja kohoaa nyt ennätyksellisiin lukemiin. Yhteensä yhdeksän säilölumikasaa on sijoitettu Levi Black- rinteelle, Eturinteen Levi Glacierille sekä Koillisrinteille säilölumilatua varten.

Suurin huomio kauden avauksessa kohdistuu viime kesänä rakennettuun Levi Glacieriin. Glacierin alueen lumen kierrätysprosessin myötä laskettava rinnepinta-ala tulee olemaan mittava ja mahdollistaa huippuolosuhteet harrastajien käyttöön heti kauden alusta alkaen.

Levin hiihtokeskuksen kuudeskymmenes hiihtokausi avataan lokakuun 6. päivä niin laskettelijoille kuin maastohiihtäjille. 60 000 kuutiometriä säilöttyä lunta Levi Black -rinteessä takaa Levin maailmancupin läpiviennin marraskuun toisena viikonvaihteena.

Hiihtokeskus investoi kesän aikana 4,5 miljoonaa euroa uudistuksiin ja parannuksiin.

Viimeisen neljän vuoden aikana keskuksen investointien arvo on ollut 24 miljoonaa euroa. Tunturiin on rakennettu kaksi huippumodernia kuuden hengen tuolihissiä, uudistettuja rinnealueita, muun muassa Levi Westin ja Glacierin alueet sekä panostettu voimakkaasti lumiteknologian kehittämiseen. Ympärivuotisuutta on kehitetty vuosittain kärkenä pyöräilyfasiliteetit tunturissa.

Tänä kesänä rinteiden modernisointia jatketaan Kaakkoisrinteillä. 7.3. -rinne liitetään automaattisen lumetusjärjestelmän piiriin, rinnealuetta levennetään ja uudelleen profiloidaan sekä muutetaan valaistus LED-valaistuksesi. Uudistukset parantavat laskumukavuutta, turvallisuutta sekä energiatehokkuutta. Perheiden viihtyvyyteen panostetaan Etelärinteillä. Lasten Leevilandiaan saadaan kesän aikana lisää rinnepinta-alaa sekä uusi sompahissi.

Levi World Cupin kisakeskuksessa sijaitseva Gondoliravintolaa uudistetaan ja laajennetaan sekä tehdään energiaremontti. Pyöräilyn harrastajille rakennetaan Gondolille laskevan rinteen alaosaan uusi mattohissi ja pyöräilyn harjoittelualue. Uusi, lähes viiden kilometrin pituinen maisemareitti Etelärinteiltä Gondolille avattiin tänä kesänä.

Näiden lisäksi Gondolin alueelle rakentuu kesän aikana uusi betoninen skeittiparkki.

Ilmoita asiavirheestä