Kittilän pesula kasvaa matkailun mukana - Edessä isoja investointeja sekä muutto uusiin tiloihin
Tunturi-Lapin matkailun kasvu näkyy monella tasolla. Yksi hyvä esimerkki on Kittilän pesula, jonka tilat ovat jo kauan sitten käyneet ahtaiksi jatkuvasti kasvavan pyykkimäärän myötä.
Kittilän Pesu ja Kuljetus Oy:n omistaja Maria Hakoköngäs kertoo, että isompien toimitilojen tarve on ollut tiedossa jo pitkään.
– Vaikka vanhaa pesularakennusta on laajennettu vuosien mittaan jo neljä kertaa, tilat eivät enää riitä, hän sanoo.
Nyt pesula rakentaa uuden toimipisteen Aakenuksentien varteen. Rakentaminen alkaa ensi vuoden keväällä, ja uuden pesulan odotetaan valmistuvan viidessä kuukaudessa. Uusien tilojen myötä pesulan pinta-ala yli kolminkertaistuu.
Uudet tilat mahdollistavat toiminnan tehostamisen ja kasvattamisen alueellisesti.
– Tällä hetkellä palvelemme koko Tunturi-Lapissa Kilpisjärvelle asti, mutta laajennuksen myötä toiminta ulottuu myös Rovaniemen suuntaan ja Saariselälle, Hakoköngäs sanoo.
Matkailun kasvun ohella myös majoituskäyttäytymisen muutos on vaikuttanut suoraan pesulan arkeen. Hakokönkään mukaan suurin muutos on ollut siinä, että matkailijat viipyvät nyt lyhyempiä aikoja kuin aiemmin. Tämä näkyy suoraan pyykkimäärissä.
– Kun aiemmin yksi matkailija yöpyi mökissä viikon ja käytti samoja lakanoita koko ajan, nyt samassa ajassa majoittuu jopa kolme eri henkilöä. Se tarkoittaa, että yhdestä majoituspaikasta tulee viikon aikana kolmet lakanat pestäväksi yhden sijaan.
Pesulassa talvisesonki käynnistyy yhtä aikaa safarikauden avauksen kanssa marras-joulukuun vaihteen tienoilla. Moottorikelkkasafareilla käytettyjä vaatteita, kuten kelkkahaalareita ja villasukkia, pestään pesulassa säännöllisesti talven mittaan.
Lisäksi pesula huolehtii myös esimerkiksi sairaalatekstiileistä, kaivokselta tulevista pyykeistä sekä rakennusalan työntekijöiden työvaatteiden pesusta. Talvikaudella pesula työllistääkin kuuden vakituisen työntekijän lisäksi kuusi sesonkityöntekijää.
Uuden pesularakennuksen myötä myös energiatehokkuus paranee merkittävästi. Pesulan nykyiset toiminnot perustuvat öljylämmitteiseen höyryyn, kuten monilla alan toimijoilla edelleen on tapana. Uuteen rakennukseen tulee kuitenkin sähkökäyttöinen höyrykattila.
– Tämä tarkoittaa sitä, että pystymme siirtymään kokonaan fossiilivapaaseen tuotantoon, mikä on meille tärkeä tavoite, Hakoköngäs toteaa.
Myös nykyisessä pesulassa on panostettu energiansäästöön. Esimerkiksi pesukoneista, mankeleista ja kuivausrummuista otetaan lämpö talteen ja hyödynnetään käyttöveden ja sisäilman lämmityksessä. Lisäksi käytetyn pesuveden lämpö otetaan talteen ennen veden viemäröintiä. Näillä toimilla energiankulutusta on saatu vähennettyä noin 35 prosenttia.
– Olen itse ollut aktiivisesti mukana kehitystyössä ja ideoinnissa. Toteutusratkaisuja olen pähkäillyt yhdessä isäni kanssa, jolla on tausta maanviljelyksessä. Se on ala, jossa on totuttu ratkomaan käytännön ongelmia itse.
Hakokönkään mukaan pesukoneiden käyttöikä voi olla jopa 50 vuotta, joten myös hieman vanhemmat koneet ovat täysin käyttökelpoisia. Vuosien varrella laitteistoa on kuitenkin uusittu aktiivisesti.
Nykyiseen pesulaan on esimerkiksi hankittu 100 000 euron investointina taittokone, joka viikkaa lakanat ja tyynyliinat automaattisesti. Samanlainen kone tulee toiseen mankelilinjastoon uuden pesulan valmistuessa käyttöön.
– Meillä kulkee jo nyt tuhat lakanaa tunnissa mankelilinjaston läpi. Toinen linjasto tuo varmuutta siihen, että toiminta ei pysähdy yhden koneen vikatilanteessa, Hakoköngäs sanoo.
Lisäksi uuteen pesulaan on tulossa uusi 100 kilon pesukone sekä kaksi uutta kuivausrumpua. Merkittävin rajoite ei kuitenkaan ole ollut koneiden kapasiteetti, vaan fyysinen tila.
– Jos meillä olisi enemmän säilytystilaa, pystyisimme jo näillä nykyisillä koneilla pyörittämään kolminkertaisen määrän pyykkiä. Uusissa tiloissa se onnistuu, Hakoköngäs iloitsee.
