Paikallisuutiset

Kittilän matkailuyrittäjille lokaaleja ja globaaleja ilmastoneuvoja

Kittilän alueen yrittäjille tarjotaan ohjeita tulevaisuuden toimiin, joilla oman yrityksen päästöjä voi vähentää. Kittilän kunnan elinkeinopalveluyhtiö Kideven toimeksiantona tehty selvitys pyrkii selkokielellä avaamaan, miten yritys voi pyrkiä hiilineutraaliksi, ja mitä sen jälkeen. Selvitys on osa Kittilän Kasvua kestävästä matkailusta -hanketta ja se julkistetaan tiistaina 21. maaliskuuta.

Asian tiimoilta järjestettiin perjantaina 17. maaliskuuta työpaja, jossa osallistujat pääsivät pohtimaan hiilineutraaliuteen liittyviä kysymyksiä ja alan termistöä.

Globaali näkökulma päästövähennyksiin

Levillä pidetyssä päätöstilaisuudessa selvitystä toteuttanut Anna Pakkala konsulttiyhtiö Gaiasta keskittyi erityisesti siihen, mitä yritys voi tehdä sitten, kun päästövähennykset on jo tehty. Liiketoiminnassa kaikkia päästöjä harvoin voi pudottaa nollaan ilman, että liiketoiminta loppuu seinään, mutta toisaalta matkailijat ovat yhä tietoisempia ja äänestävät lompakollaan siihen suuntaan, mikä on ympäristöystävällisintä. Toisin sanoen hiilineutraalilla toiminnalla saavuttaa myös markkinointietua.

Tässä kohtaa peliin tulee hiiliyksiköiden ostaminen korvaamaan aiheutettuja päästöjä. Touhusta käytetään myös nimitystä hiilikompensaatio, mutta Pakkalan mukaan kompensaatio-sana on niin uskottavuuskriiseissä ryvettynyt ja jo laajalti väärinkäytetty, että “kansalaisten luottamus on ollut hyvin vähäistä”. Hänen edustamassaan yhtiössä on siirrytty puhumaan päästöjen korvaamisesta.

Yksi hiiliyksikkö vastaa tuhannen kilogramman hiilidioksidipäästöjä. Hiili sidotaan esimerkiksi kasvattamalla metsää. Pakkalan mukaan alan valvontatoimet ovat alalla kehittyneet paljon, ja esimerkiksi sertifioidun myytävän hiiliyksikön takana pitää olla oikeaa, kasvavaa metsää, eikä lupaus puuntaimien istuttamisesta sitten joskus.

Uskottavasti tuotetun hiiliyksikön hinta pyörii markkinoilla noin 20 eurossa. Kun hiiliyksikkö ostetaan, mitätöidään siihen liittyvä asiakirja, ja esimerkiksi yksikköä vastannut metsäala jää sovitusti pystyyn sitomaan hiiltä, yleensä noin sadaksi vuodeksi. Samasta kohteesta ei voida tuottaa enää uutta hiiliyksikköä, se olisi väärentämistä. Yksiköitä ostetaan välittäjiltä, jotka yhdistelevät eri ulkomaisten hankkeiden yksiköitä ikään kuin osakesalkkuun. Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 tonnia vuodessa, eli itsensä maksaisi hiilineutraaliksi 200 eurolla.

Miksi ulkomaisten eikä kotimaisten hankkeiden? Syy on Pakkalan mukaan Suomen ja muiden länsimaiden maakohtaisissa ilmastotavoitteissa. Suomessa toteutetut ilmastotoimet lasketaan koko maan mittakaavalla yhteen, ja niitä verrataan koko maan päästöihin. Jos Suomessa esimerkiksi metsittäisi alueita hiiliyksiköiden luonti mielessä, päätyisi niiden hiilensidonta laskennallisesti sekä hiiliyksikköön että Suomen maakohtaiseen laskelmaan. Syntyisi kaksoislaskenta, jonka vuoksi hiiliyksikkö ei saisikaan sertifikaattia, eikä sitä voisi myydä minkään uskottavan välittäjän kautta.

Pakkala kuitenkin kannustaa yrityksiä myös paikallisiin ilmastotoimiin, vaikka niiden perusteella yritystoiminnan päästöt eivät globaalisti vähene. Ne kuitenkin auttavat paikallista luontoa sekä tuottavat työllisyyttä ja kotimaassa näkyviä tuloksia.

Lentomatkailu murheenkryyni

Yksi matkailuliiketoimintaan liittyvistä isoista ilmastokysymyksistä on lentomatkailu. Ilmastokonsultti Anna Pakkalan mukaan se on asia, jota paikalliset yrittäjät eivät voi ratkoa.

– Yleisesti matkailualalla todella monella toimijalla matkailijan saapuminen kohteeseen on hyvin iso osa koko matkan hiilijalanjäljestä.

Pakkala toteaa, että paikalliset toimijat voivat vaikuttaa lentomatkailun päästöihin epäsuorasti esimerkiksi vaikuttamalla siihen, että kohteeseen pääsee myös muilla keinoin: junalla ja bussilla.

Lentomatkailussa puhaltavat myös muutoksen tuulet, sillä kansainvälisten ilmastotavoitteiden nimissä myös siitä pitää saada nykyistä kestävämpää, vaikka nykyisiä vähäpäästöisempiä matkustajalentokoneita ei kaupallisessa mittakaavassa ole edes olemassa. Lentoyhtiöt, Finnair mukaan lukien, ovatkin kansainvälisesti merkittäviä hiiliyksiköiden ostajia. Pakkala mainitsee myös, että alalla on alettu tehdä suuria investointeja päästöjä vähentävään teknologiaan, esimerkiksi American Airlines -lentoyhtiö on iso hiilenpoistomenetelmien tutkimuksen rahoittaja.